Mida peaks silmas pidama ettevõtte majandusaasta aruannet koostades?

On tullut aika, jolloin jokaisen yrityksen on toimitettava ilmoitus kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä, vaikka aktiivista liiketoimintaa ei olisi ollutkaan. Raportin oikea-aikainen toimittaminen on tärkeää sekä yritykselle että valtiolle. Grow Finance Käymme kirjanpitäjien avulla läpi tärkeimmät asiat, jotka on tiedettävä, jotta raportti voidaan toimittaa.

Milloin vuosikertomus on toimitettava?

Selvitys on toimitettava kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yleensä tilikausi kestää 12 kuukautta, ja useimmilla virolaisilla yrityksillä se on kalenterivuoden mukainen. Tämä tarkoittaa, että suurin osa yrityksistä toimittaa vuosikertomuksensa 30. kesäkuuta mennessä. Jos tilikausi kuitenkin alkaa esimerkiksi maaliskuusta maaliskuuhun, on kertomus toimitettava syyskuun loppuun mennessä ja niin edelleen.

Raportin valmistelu voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian, kun edellisen vuoden taloudellinen kuva on selvä. Raportin valmistelun voi aloittaa viimeistään kaksi kuukautta ennen jättöajan päättymistä. On tärkeää muistaa, että tilikausikertomus on toimitettava, vaikka aktiivista toimintaa ei olisi tapahtunut.

Millainen raportti tulee toimittaa ja kuinka yksityiskohtainen sen tulee olla?

Kirjanpitolaki määrittelee yrittäjät koon mukaan neljään ryhmään: mikroyrittäjä, pienyrittäjä, keskisuuri yrittäjä ja suuryrittäjä. Tämän perusteella kullekin ryhmälle määrätään vähimmäisraportointivaatimukset.

Yleisenä periaatteena on kuitenkin, että yrittäjä voi aina päättää kattavamman raporttimuodon puolesta, varsinkin jos yrityksellä on potentiaalisia sidosryhmiä, jotka voisivat olla kiinnostuneempia sen vuosikertomuksesta.

Mikroettevõtja on osakeyhtiö, jonka tunnusluvut täyttävät kaikki seuraavat ehdot raportointivuoden tilinpäätöspäivänä: taseen loppusumma enintään 175 tuhatta euroa, velat enintään omaa pääomaa, yksi osakkeenomistaja, joka on myös hallituksen jäsen ja jonka myyntituotot raportointivuonna on enintään 50 tuhatta euroa.

Mikroyrityksen tulee toimittaa lyhennetty tase, tuloslaskelma ja yrittäjän toiminnasta riippuen enintään kolme liitettä. Mikroyrittäjän vuosikertomus on yleensä hyvin lyhyt ja välittää vain vähän tietoa.

Väikeettevõtja on yhtiö, jonka tunnusluvut voivat raportointivuoden tilinpäätöspäivänä ylittää seuraavat ehdot: taseen loppusumma 4 miljoonaa euroa, myyntiliikevaihto 8 miljoonaa euroa ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä kertomusvuoden aikana on 50 henkilöä.

Pienen yrityksen tulee toimittaa lyhennetty vuosikertomus, joka on laadittu Viron tilinpäätösstandardin mukaisesti ja koostuu kahdesta pääraportista: yksityiskohtaisesta taseesta ja tuloslaskelmasta sekä enintään yhdeksästä liitteestä. Pienyrittäjän tulee myös laatia toimintakertomus.

Keskmise suurusega ettevõtja on yhtiö, jonka tunnusluvut voivat raportointivuoden tilinpäätöshetkellä ylittää seuraavat ehdot: taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä kertomusvuoden aikana on 250 henkilöä.

Iso yrittäjä on yhtiö, jonka tunnusluvut tilinpäätöspäivänä ylittävät seuraavat ehdot: taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä kertomusvuoden aikana on 250 henkilöä.

Keskisuuret ja suuret yritykset ovat velvollisia toimittamaan ns. kokonaisraportin noudattaen yrityksen soveltaman tilinpäätösstandardin vaatimuksia. Pääsääntöisesti heidän raporttinsa koostuu vähintään toimintakertomuksesta ja kirjanpitoraportista, joka puolestaan koostuu pääraporteista - taseesta, tuloslaskelmasta, kassavirtalaskelmasta ja oman pääoman muutoslaskelmasta - sekä liitteistä.

Kirjanpito vuosikertomus on laadittava viron kielellä ja Virossa virallisesti voimassa olevalla valuutalla ja siinä on ilmoitettava numeeristen indikaattoreiden tarkkuusaste (esim. euro, tuhat euroa).

Kuka voi lukea raportin ja kuka voi kirjoittaa sen?

Vuosikertomuksen toimittaminen on pakollista, mutta se ei ole vain valtion tiedossa - se on julkinen asiakirja, jonka kuka tahansa voi ladata yritysrekisteristä. Yhteistyökumppanit, asiakkaat, pankit, kilpailijat, mahdolliset sijoittajat, lehdistö ja valtion instituutiot voivat olla kiinnostuneita tästä.

Jos aiemmin yritit voittaa kumppaneiden luottamusta ja erottua hyvin suunnitelluilla käyntikorteilla kalliille paperille, niin nykypäivän digimaailmassa olisi järkevää hyödyntää vuosikertomuksen mahdollisuudet – markkinoida yritystä ja antaa kumppaneille hyvän ja riittävän yleiskuvan yrityksen toiminnasta.

Jos raportti toimitetaan ajoissa ja on mielekäs, se antaa hyvän signaalin mahdolliselle liikekumppanille, että kyseessä on luotettava yrittäjä. Lukijakunnan ei tietenkään tarvitse rajoittua vain kaupallisiin yrityksiin, esimerkiksi verkkokaupoista on tullut nykyään normaalia, mutta ennen ostoa kannattaa varmistaa kauppiaan luotettavuus. Vahvimman varmuuden tästä antaa vuosikertomus virallisena julkisena asiakirjana, joten raportteja laadittaessa kannattaa ajatella asiakasta.

Mitä kirjanpitotietoja raporttiin tarvitaan?

Jos kohderyhmä on selvä ja päätetään, kuinka yksityiskohtaisesti vuosikertomus laaditaan, tulee pohtia, onko vuosikertomuksen toimittamiseen tarvittavat valmistelutyöt tehty.

Tilikauden kertomuksen laadinnan perustana ovat tilikauden aikana tapahtuneet ja kirjanpitoon kirjatut liiketapahtumat. Tässä vaiheessa on tärkeää pohtia, onko kaikki tapahtumat kirjattu kirjanpitoon, onko kaikki perusasiakirjat ja shekit kirjattu kirjanpitoon.

Lisäksi kaikki tase- ja tuloslaskelmat on tarkastettava ja tarkistettava oikein. On esimerkiksi tarkistettava, onko taseeseen merkitty omaisuus todella olemassa ja inventoitu, onko rahaa kassalla, ovatko käyttöomaisuuden poistoprosentit riittävät ja onko pitkäaikaista ja lyhytaikaista velat on luokiteltu oikein.

Jos käytät Viron talousraportointistandardia, löydät ihanteelliset ohjeet tähän työhön kirjanpitoosaston käsikirjoista, jotka ovat saatavilla siit. Edellä kuvatut valmistelut ovat itse asiassa osa jatkuvaa kirjanpitoa, ja jos se pidetään jatkuvasti kunnossa, ei ole tarvetta tehdä tärkeitä valmisteluja ennen vuosikertomuksen kokoamista.

Löydät tarkemmat tiedot siitä, mitä raporttiin tulee kirjoittaa laista. Jos yhtiö on päässyt vuosikertomuksen kokoamisvaiheeseen, sen tulee perustua kirjanpitolain kolmanteen lukuun, jos kyseessä on konsernikertomus, niin luvussa neljä.

Mitä tarkalleen ottaen pitää tehdä?

Johtokunta toimittaa hyväksytyn tilikauden kertomuksen voitonjako- tai tappion kattamiseen liittyvän ehdotuksen, myyntitulon jaon ja valtuutetun tilintarkastajan kertomuksen, mikäli tilintarkastus on pakollinen, kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Vuosikertomuksen voi toimittaa sähköisesti Yritysrekisterin yrittäjäportaalissa.

Tilivuosikertomuksen laatiminen ja toimittaminen sisältää kuusi vaihetta yhteenvetona:

• vuositilinpäätöksen laatiminen;
• toimintakertomuksen laatiminen;
• tilikauden kertomuksen hyväksyminen;
• tarkastaa;
• tehdä tilikauden voitonjakoehdotus ja tehdä päätös voitonjaosta tai tappioiden kattamisesta;
• toimittaa vuosikertomuksen hyväksyttäväksi.

Yrityksen koosta riippuen neljäs vaihe ei toisinaan ole relevantti - pienempien yritysten ei tarvitse palkata tilintarkastajaa. Jos hallituksen jäsen on myös omistaja, ei myöskään kolmannessa vaiheessa tarvitse tehdä mitään.

Miksi on tärkeää toimittaa vuosikertomus ajoissa?

On erittäin tärkeää, että vuosikertomus toimitetaan ajoissa. Näin voidaan osoittaa kumppaneille ja asiakkaille, että yritys on kilpailukykyinen ja luotettava maine.

Valtio voi osaltaan varmistaa taloudellisen ympäristön läpinäkyvyyden ennusteiden ja tilastojen tehokkaalle yhdistämiselle, jotta tuet voidaan tarvittaessa ohjata sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Oikean kokonaiskuvan saamiseksi taloudesta on erittäin tärkeää, että oikeat tiedot ovat saatavilla jokaiselle yritykselle, olipa se sitten pieni tai suuri. Tarton läänin oikeuden rekisteriosasto seuraa ilmoitusten oikea-aikaisuutta ja taloudellisen toiminnan noudattamista laissa.

Mitä oman pääoman vähimmäisvaatimus tarkoittaa?

Toimitettuaan vuosikertomuksen rekisteriin osa yrittäjistä saa rekisteristä kirjeen, jossa todetaan, että yhtiön oma pääoma ei täytä vaatimuksia, ja kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi huomautetaan, että pahimmassa tapauksessa voidaan hakea yrityksen pakkosulkemista tuomioistuimelle.

Oma pääoma ja nettovarallisuus on taseen varojen kokonaismäärä vähennettynä velkojen kokonaismäärällä, eli se määrä, joka jää jäljelle, kun yritys on maksanut kaikki velkansa. Negatiivinen oma pääoma tai negatiivinen nettovarallisuus tarkoittaa, että yrityksellä ei ole mahdollisuuksia täyttää kaikkia velvoitteitaan, eli sen velat ovat suuremmat kuin sen varat. Jos näin on tapahtunut, kauppalaki velvoittaa (KUTEN 176 §) yhtiön osakkeenomistajien päätettäväksi, millä perusteella oma pääoma palautetaan tai yhtiön toiminta lopetetaan (mukaan lukien konkurssi, saneeraus, jakautuminen, sulautuminen).

Oman pääoman vähimmäisvaatimus on säädetty laissa. Se riippuu yhtiön osakepääoman koosta. Yhtiön osakepääoma on osakepääomaksi määrätty määrä, joka on esimerkiksi yhtiön yhtiöjärjestyksessä merkitty kaupparekisteriin. Se on omaisuus, jonka omistajat ovat lahjoittaneet yhtiöön (rahana tai luontoissuorituksina) tai vastaavat siitä omalla varoillaan (ilman avustusta perustettu yhtiö):

• Jos yhtiö ei ole vielä maksanut osakepääomaa, omavaraisuusvaatimus on nolla.
• Jos yhtiön osakepääoma on 2 500-5 000 euroa, oman pääoman vähimmäisvaatimus tarkoittaa, että oma pääoma ei saa olla pienempi kuin 2 500 euroa. Esimerkiksi jos osakepääoma on 2500, oma pääoma ei saa alittaa 2500 euroa. Jos osakepääoma on 5 000 euroa, oma pääoma voi olla vähintään 2 500 euroa.
• Yritykselle, jonka osakepääoma on yli 5 000 euroa, oman pääoman vähimmäisvaatimus tarkoittaa, että oman pääoman tulee olla vähintään puolet osakepääomasta. Esimerkiksi, jos yhtiön yhtiöjärjestyksen mukainen ja rekisteriin merkitty osakepääoma on 10 000 euroa, oman pääoman tulee olla vähintään 5 000 euroa – jos osakepääoma on 4 500 euroa, niin se ei ole vaatimusten mukainen. oma pääoma, joka on palautettava.

Samanaikaisesti poikkeava oma pääoma ei aina tarkoita, että yrityksen toiminta ei ole kestävää tai että yhtiö ei ole maksukykyinen. Esimerkiksi, jos yritys on ottanut lainaa, joka kirjataan velkasitoumuksena eli ulkomaisena pääomana, eikä oman pääoman ehtoisena instrumenttina, on helppoa luoda negatiivista omaa pääomaa. Sama tapahtuu, jos sitoumuksista on paljon maksamatta olevaa omistajalainaa.

Usein sääntöjenvastaisen oman pääoman olemassaolo ilmenee vasta vuosikertomusta laadittaessa. Itse asiassa yhtiön johdolla on velvollisuus seurata yhtiön taloudellista tilannetta jatkuvasti jatkuvasti. Mikäli hallitus havaitsee oman pääoman laskeneen alle sallitun rajan, on kutsuttava koolle yhtiökokous, jossa päätetään miten edetä ja sen mukaisesti. KUTEN 176 §:n säännösten mukaan.

Toimenpiteet oman pääoman lisäämiseksi

Tasapuolisuuden palauttamiseksi on erilaisia toimenpiteitä. Laissa mainitaan suoraan pääoman alentaminen ja korottaminen, mutta muitakin toimenpiteitä on.

1. Pääoman vähentäminen

Pääoman alentaminen on toimenpide yrityksille, joilla on korkea osakepääoma. Esimerkiksi osakepääoma on 80 tuhatta euroa, joten oman pääoman vähimmäisvaatimus on 40 tuhatta euroa. Jos oma pääoma on negatiivinen, osakepääomaa on mahdollista alentaa, mikä alentaa myös oman pääoman rajaa.

Jos oma pääoma halutaan palauttaa siten, että maksuja suoritetaan myös osakkeenomistajille, ei omaa pääomaa voida palauttaa, koska myös oma pääoma pienenee maksun yhteydessä. Siksi on järkevää käyttää osakepääoman alentamista siten, että ylimääräinen pääoma käytetään tappioiden kattamiseen.

Osakepääoman alentamiseksi osakkeenomistajat tekevät päätöksen, jossa todetaan, kuinka paljon osakepääomaa alennetaan ja missä määrin tappio katetaan. Kun päätös toimitetaan rekisteriin, siihen tehdään rekisterimerkintä. Velkojien suojelemiseksi tämä yhtiö ei saa maksaa osinkoa kahden seuraavan vuoden aikana.

2. Pääoman korotus

Pääoma nousee, kun yhtiölle suoritetaan taloudellinen tai ei-taloudellinen tuki.

Tässä on hyödyllistä käyttää ylikurssia - osakkeenomistajat maksavat osakepääomaan siten, että pieni osa rahoista (esim. yksi euro) menee osakepääomaan ja suurempi osa ylikurssiin. Koska mitä enemmän omaisuutta osakepääomaan siirretään, sitä korkeammalle oman pääoman raja nousee. Esimerkiksi oma pääoma on 1 000, osakepääoma 2 500, jolloin tekemällä 1 euron osakepääoma ja 2 000 ylikurssirahasto on osakepääoma 2 501 euroa. Näin oman pääoman raja ei käytännössä nouse ja osakepääoma nousee 2 001 eurolla ollessaan 3 001 euroa ja oma pääoma on palautettu. Ylikurssirahasto voidaan myöhemmin tarvittaessa käyttää osakepääoman korottamiseen.

Toiseksi luontoissuorituksilla voidaan lisätä pääomaa. Useimmiten sillä kirjataan yrityksen erilaisia laitteita tai omaisuutta, joita yritys tarvitsee työhönsä ja jotka ovat aiemmin olleet esimerkiksi omistajan omistuksessa. Tätä varten laaditaan omaisuuden luovutuskirja, lautakunta arvioi omaisuuden arvon ja tekee lausunnon rekisteriin. Ei-rahallisena lahjoituksena on mahdollista käyttää esimerkiksi omistajan yritykselle antamia lainoja.

3. Vaihtoehtoja on edelleen

Ensinnäkin on olemassa olevan omaisuuden yliarvostusta. Tämä voidaan tehdä, kun yrityksellä on arvostettavaa omaisuutta. Jos esimerkiksi kiinteistöjen hinnat ovat nousseet, yrityksen taseessa olevien kiinteistöjen arvonkorotukset voivat tarjota mahdollisuuden omaisuuden yliarvostukseen.

toiseksi Pääoman kasvattamista edistävät myös lahjoitukset ja lahjat, jotka lisäävät omaa pääomaa raportointikauden tulosrivin kautta eli kasvattavat tuloslaskelman tulosta.

Kolmanneksi on vaatimuksestasi luopuminen. Olet esimerkiksi antanut yritykselle lainaa ja nyt päätät luopua vaatimuksestasi. Näin yhtiön taseen velat pienenevät ja liikevaihto kasvaa.

Neljäs on vapaaehtoisen reservin muodostaminen. Sillä on vaikutusta omaan pääomaan, koska se on yksi oman pääoman riveistä, mutta ei vaikuta osakepääoman määrään. Sen luomiseksi on tärkeää harkita tarkemmin vapaaehtoisen rahaston perustamista yhtiön yhtiöjärjestykseen, erityisesti velkojien suojaamiseksi. Osakkeenomistajat suorittavat osuuden vapaaehtoiseen rahastoon tai velasta on kirjattu osakaslaina vapaaehtoiseen rahastoon.

Oman pääoman kasvattamiseksi on mahdollista nostaa lainoja, jotka ovat laskun etuoikeusasemassa yhdellä rivillä. Pääomalainalla tarkoitetaan sitä, että saatavien täyttyessä tyydytetään ensin velkojien, sitten pääomalainanantajan ja lopuksi yhtiön osakkeenomistajien vaatimukset. Tätä varten on ensin muutettava lainasopimusta, jossa tämä laina asetetaan etuoikeutetuksi kaikkien velkojien vaatimuksiin, eli syntyy pääomalaina. Sen jälkeen se voidaan siirtää taseen veloista omaan pääomaan.

Tärkeää on tietää, että kaikki oman pääoman sijoitukset (esim. oma pääoma, palkkio, vapaaehtoinen varaus, pääomalainaksi kirjaaminen) ja myös oman pääoman nostot on ilmoitettava TSD:n liitteessä 7.

Otetaan esimerkki: jos yrityksen velkoihin sisältyy velaksi omistajalaina, sitä voidaan käyttää negatiivisen oman pääoman palauttamiseen usealla eri tavalla:

• muuntaa sen oman pääoman ehtoiseksi panokseksi osakepääomaan ja ylikurssirahastoon
• perustaa vapaaehtoinen varaus ja heijastaa sitä siellä
• muuttaa lainasopimusta siten, että se alistaa lainan kaikkien velkojien tarpeisiin, eli luoda pääomalaina
• luopua lainasta, mikä vähentää yhtiön vastuuta ja lisää tuottoa, mikä kasvattaa tilikauden voittoa, mikä lopulta heijastuu taseeseen ja kasvattaa omaa pääomaa.

Niille, jotka viivyttelevät ilmoituksen toimittamista, maksetaan sakko

Ministeriö haluaa alkaa sakottaa niitä yrityksiä, jotka eivät noudata vuosikertomuksen määräaikaa. Aiemmin rekisteriä pitävä tuomioistuin on varoittanut pakkoirtisanomista kuuden kuukauden viivästymisen jälkeen ja antanut sitten kuusi kuukautta lisäaikaa selvityksen toimittamiseen. Tällainen löysyys on luonut yrityksiin jatkuvasti kasvavan rankaisemattomuuden tunteen. Siksi ministeriö on päättänyt reagoida viivästyksiin nopeammin ja ottaa mukaan myös veroviraston. Sakkoja mieluummin kuin pakkoirtisanomista, ja yhtiön lisäksi hallituksen jäseniä voidaan sakottaa myös henkilökohtaisesti. Sakkoja voidaan määrätä toistuvasti, kunnes puute on korjattu.

Saat lisää viisautta kirjanpidosta täältä.

Artikkelin lähde: valtiovarainministeriö.