Alates 1. jaanuarist 2025 on võimalik töötaja tervise edendamiseks teha kulutusi 400 euro ulatuses töötaja kohta aastas, kui tööandja on neid võimaldanud kõikidele töötajatele. Maksuvaba sporditoetus on suurepärane võimalus tervise edendamiseks ning sportlike eluviiside toetamiseks. Tihti aga unustatakse sporditoetuste piirangud ja pisiasjad, mis muudavad sporditoetuse hoopis erisoodustuseks.
Esmalt tasub selgeks teha põhiasjad, kellele on sporditoetused mõeldud, kui palju ning kuidas toimub sporditoetuste tasumine ja edasine deklareerimine.
KUKA SAA URHEILULISÄÄ?
Sporditoetust saavad enda töötajatele rakendada kõik Eesti äriühingud, välisriikide filiaalid ja püsivad tegevuskohad, riigi- ja kohaliku omavalitsuse asutused. Tööandja peab võimaldama soodustust kõigile töötajatele, olenemata ametist ja töökoormusest.
Tasub korraks ka selgitada, keda sporditoetuse puhul töötajaks loetakse. Töötaja on:
- sopimussuhteinen henkilöstö;
- luonnollista henkilöä, joka on työsuhteessa tai tarjoaa palvelua työsopimuksen, palvelusopimuksen tai muun velvoiteoikeudellisen sopimuksen perusteella;
- hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen;
- virkamies;
- itsenäinen ammatinharjoittaja, joka myy tavaroita työnantajalle yli kuuden kuukauden ajan.
KUINKA PALJON URHEILULISÄ ON?
Piirmäär on kuni 400 eurot ühe töötaja kohta aastas. Määrää ei voi jakaa uudelleen saman työnantajan muille työntekijöille eikä siirtää seuraavalle tilikaudelle. Jos työntekijä ei ole käyttänyt korvausta oikealla kaudella, sitä ei lasketa seuraavalla kaudella. Kannustimelle sallittu määrä sisältää arvonlisäveron, eikä arvonlisäveron osuutta voida periä takaisin kirjanpidossa.
MITEN URHEILUTUKI TOIMII?
Vajalik on pidada arvestust, kui palju konkreetsed töötajad maksuvabastust kasutavad, et oleks kindel ülevaade kui palju on töötajal ühes aastas veel võimalik sporditoetuse maksuvaba summat kasutada. Kui summa ületab 400 euro piiri ühes aastas, siis peab ületatud osa kindlasti kajastama erisoodustusena. Samuti peavad olema vastavad algdokumendid, mis tõendavad kulutust ning mille abil on võimalik eristada, et tegu on kindlasti maksuvaba sporditoetusega. Tihti saadetakse tööandjale spordiklubile tehtud maksekorralduse koopia, mis aga ei ole nõuetekohane dokument. Lisaks on tähtis pidada meeles, et soodustus on isikuline ja töötaja võib esitada ainult enda tervise edendamiseks tehtud kuludokumente.
Liikuntatukea koskevat ilmoitukset on toimitettava vuosittain 1. helmikuuta mennessä - ilmoitus INF 14..
Mikä kuuluu terveyden edistämisen kustannuksiin ja mikä on yksityinen etu?
Laissa säädetään useista erilaisista terveyden edistämiseen liittyvistä kustannuksista erillisinä kohtina, mutta niitä ei ole eritelty kovin yksityiskohtaisesti, ja ne voivat edelleen aiheuttaa sekaannusta sekä työntekijöille että yrityksille. Usein aiheutuneiden menojen erityisluonnetta ei oteta perusteellisesti huomioon, ja verovapaiden liikuntamenojen käsite on liian yleinen. Seuraavassa esitellään joitakin yleisimpiä verovapaita urheilukuluja ja sitä, miten ne voidaan sekoittaa yksityiseen etuuteen.
-
Julkisen urheilutapahtuman osallistumismaksu
Ainoastaan julkiset ruohonjuuritason urheilutapahtumat, joihin kuka tahansa voi osallistua, ovat sallittuja. Julkisilla ruohonjuuritason urheilutapahtumilla tarkoitetaan erilaisia julkisia tapahtumia ja tapahtumasarjoja: Tallinnan maraton, SEB May Run, Tarton maraton ja niin edelleen. Tietyn urheiluseuran järjestämiä urheilutapahtumia, kuten erilaisia urheiluleirejä, pidetään yksityisinä tapahtumina. Lisäksi yrityksen järjestämiä urheilupäiviä pidetään myös yksityisina etuina. Kannattaa aina kysyä kirjanpitäjältä, kuuluuko suunniteltu urheilutapahtuma vielä verovapaan liikunta-avustuksen piiriin.
-
Menot, jotka liittyvät suoraan urheilu- tai liikuntatilojen säännölliseen käyttöön.
Tähän kuuluvat julkiset urheiluseurat sekä yrityksen omistamat urheiluseurat, joiden kustannuksista työntekijä vastaa tai jotka korvataan työntekijälle kustannussetelin perusteella.
Urheiluvaatteita, -jalkineita ja -välineitä ei voi korvata verovapaasti.. Tämä ei koske työnantajan suorittamaa urheilukeskuksen lyhytaikaista vuokrausta. Jos työnantaja päättää silti korvata työntekijälle, kyseessä on erityinen etu.
-
Työnantajan menot nykyisten urheilutilojen kunnossapidosta.
Maksusoodustus laieneb tööandja olemasolevate spordirajatiste ülalpidamiseks tehtavatele kulutustele (v.a investeeringud), 400 eurose piirmääraga töötaja kohta aastas ning seda saab kasutada töötajate osas, kes tööandja spordirajatisi kasutavad. Kulud, millel võib maksusoodustust rakendada on näiteks spordirajatise kommunaalkulud, parendustööd ning muud halduskulud. Kui ettevõte aga soovib ehitada täiesti uue spordihoone, siis neid kulusid ei arvestata sinna hulka, neid maksustatakse hoopis tulumaksuga.
-
Terviseedenduseks tehtavad kulutused
2025 aastast on lubatud kulutused teenustele, mida osutab tervishoiuteenuse osutamise tegevusloaga isik hambaravi, taastusravi, psühholoogilise ravi, füsioteraapia või logopeedilise ravi raames. Teenuste nimekirja lisandus ka alates 01.2025 toitumisnõustamise teenus, mida osutab kutsega toitumisnõustaja ning kulutused, mis on otseselt massaažiga. Maksuvabastuse alla ei kuulu kehahooldused ega muud iluprotseduurid.
-
Sairausvakuutusmaksu
Töötajale saab korvata piirmäära raames makseid vabatahtlikule ravikindlustuslepingule kindlustusseltsidega. Väga mõistlik lahendus nii tööandjale kui ka töötajatele tervise edendamise kulude haldamiseks on Stebby keskkond.
Grow tegeleb püsivalt sellega, et meie raamatupidajad käiksid ajaga kaasas ja oleme ka oma blogis kajastanud väärtusi, millest hea raamatupidamisteenus lähtuma peaks. Näeme end oma valdkonna pioneeridena ja oleme esimene 100% paperiton tilitoimisto Eestis.
Kui ka sina soovid saada juba täna osa tulevikku vaatavast kirjanpidon verkkopalveluota meihin yhteyttä verkkosivujemme kautta, lähetä sähköpostia osoitteeseen. info@grow.ee tai soita numeroon 5629 3090!