Ensi vuonna yrittäjien edessä on useita muutoksia arvonlisäverolakiin.
01.01.2025 alkaen ALV-kannat muuttuvat:
Majoituspalvelut ja majoitus aamiaisineen verotetaan 13% aiemman 9% sijaan. Siirtymäsäännös: 31.12.2026 asti kassaperusteisen arvonlisäverokirjanpidon käyttäjä voi jatkaa arvonlisäveron 9% laskentaa, jos lasku on laadittu ja palvelu on suoritettu ennen 1.01.2025;
Lehtijulkaisujen arvonlisävero nousee jälleen 9%:iin. Arvonlisäveroprosenttia 5% voidaan maksaa 1.1.25 jälkeen tehdystä myynnistä, jos ostajalle on lähetetty lasku ja paperijulkaisu lähetetty tai sähköinen lehdistöjulkaisu on saatettu saataville ennen 1.1.2025.
01.07.2025 alkaen arvonlisäverokanta nousee 24%:iin 2% vakuusveron lisäyksen vuoksi.
Riigikogu on ottanut huomioon hallituksen tänä kesänä käynnistämät arvonlisäverolain muutokset, jotka on tarkoitus ottaa täysistunnon esityslistalle syyskuussa ja jotka tulevat voimaan vuonna 2025.
Erityissäännöt pienyrityksille
Arvonlisäverolain muutosten myötä pienyritykset saavat oikeudenmukaisempaa kohtelua ja niiden hallinnollinen taakka kevenee. Small Business Scheme (englanniksi) otetaan käyttöön Virossa Euroopan unionin säädösten muutosten yhteydessä. Tämä lieventää pienyritysten verotusta koskevia sääntöjä ulkomailla.
Aiempien sääntöjen mukaan pienyritys, jonka liikevaihto jäi alle sallitun rajan asuinmaassaan myydessään tavaroita ja palveluita loppukuluttajalle toisessa jäsenvaltiossa, oli edelleen velvollinen maksamaan arvonlisäveroa liikevaihdon syntymispäivästä lähtien. Tämä on johtanut pienyritysten epätasa-arvoiseen kohteluun.
Mitä erityissääntöjä sovelletaan pieniin yrityksiin? Tätä varten on asetettu raja: yrityksen kokonaisliikevaihto Euroopan unionin jäsenvaltioissa ei saa ylittää 100 000 euroa vuodessa. On myös varmistettava, että liiketoimien määrä jäsenvaltiossa ei ylitä kansallisesti vahvistettua verovelvollisuuden rajaa.
Jos ulkomaisella yrityksellä on liiketoimintaa Virossa, sille on myönnetty oikeus käyttää pienyritysten erityisjärjestelyjä asuinmaassaan ja sen liikevaihto ei ylitä 40 000 euroa vuodessa, niin virolaisen yrityksen kanssa ei velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi ja se voi myydä tavaroita ja palveluita verovapaasti. Sille on tunnusomaista rekisteröintinumero, jossa on pääte "EX", jonka pienyritys saa asuinmaansa veroviranomaiselta.
Siksi pienyritys ei välttämättä ole velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan arvonlisäveroa kaikissa jäsenvaltioissa, joissa se harjoittaa liiketoimintaa. Erityisjärjestelyn toimeenpano helpottaa ja kustannustehokkaampaa laajentaa toimintaansa muihin jäsenmaihin.
Pienyritysten erityisjärjestelmään liittyy rajoituksia tuotantopanosten myyntiveron vähentämiselle. Jos tavarat ja palvelut hankitaan liikevaihdosta, josta ei ole arvonlisäverovelvollista, ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei myöskään saa vähentää.
Erityisjärjestelyn yhteydessä myös käännetyn verotuksen velvollisuus pienenee. Verovelvollisella ostajalla, joka on tähän asti laskenut ja maksanut arvonlisäveron hankkiessaan tavaroita ja palveluita ulkomaiselta yhtiöltä, ei enää ole käännetyn verotuksen velvollisuutta, jos tavaran tai palvelun myyjä soveltaa pienyritysten erityismenettelyä. Nämä tiedot saadaan ostajan laskussa olevan rekisterinumeron perusteella. Rajoitetun verovelvollisen ei myöskään tarvitse enää maksaa arvonlisäveroa hankinnoista, joista hän on saanut vastaavalla merkinnällä varustetun laskun.
Kiinteistöihin sisältyvä vero
Kiinteistöjä hankittaessa ostoihin sisältyvän myyntiveron laskenta perustuu arvioituun kiinteistöön liittyvän verollisen ja verovapaan liikevaihdon suhteeseen. Jos kiinteistön todellinen käyttö kuitenkin poikkeaa alun perin suunnitellusta, niin voimassa olevien sääntöjen mukaan vähennyskelpoista myyntiveroa tarkistetaan kunkin vuoden lopussa 10 vuoden ajan kiinteistön todellisen käytön mukaan. . Näin ollen vain 1/10 ostoihin sisältyvästä arvonlisäverosta vuodessa on oikaisun kohteena.
Ehdotetussa lainmuutoksessa säädetään ostoihin sisältyvän arvonlisäveron koko määrän oikaisusta ensimmäisenä vuonna, jos kiinteistön ensisijainen todellinen käyttötarkoitus poikkeaa suunnitellusta. Esimerkiksi jos asumispalvelujen sijasta vuokrataan asuntoja, mikä johtaa verovapaaseen liikevaihtoon.
Esimerkki: Vuonna 2025 aloitetaan rakennuksen rakentaminen, joka on tarkoitus myydä. Rakennuskustannuksista liikevaihdosta lasketusta arvonlisäverosta vähennetään 100 000 euroa ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Rakennus valmistuu toukokuussa 2026, mutta alkuperäiset suunnitelmat ovat muuttuneet ja se otetaan käyttöön kesäkuussa 2026 tarjoamaan asuntojen vuokrauspalveluita. Koska käyttötarkoitus on muuttunut, ostoihin sisältyvän arvonlisäveron osalta on tehtävä uudelleenlaskenta. Siksi kesäkuun 2026 arvonlisäveroilmoituksessa vähennyskelpoista myyntiveroa alennetaan 100 000 euroa.
Uudisrakentamisen käsite
Vuoden 2025 lakimuutoksen myötä lähestymistapa uudisrakentamiseen muuttuu. KMS 16 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään kiinteän omaisuuden myymisestä verovapaana liikevaihdona. Poikkeuksena on rakennuksen myynti ennen sen käyttöönottoa - tämä on arvonlisäverollinen liikevaihto. Uuden rakennuksen käsitettä oli täsmennettävä, koska se ei aina ole selkeästi määritelty. Kysymys siitä, milloin ja miten uudesta rakennuksesta tulee käytetty rakennus, on herättänyt kiistaa. Siksi, ja kun otetaan huomioon se, että Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivi antaa jäsenmaille päätöksentekomahdollisuuden, on MTA:n aloitteesta lisätty arvonlisäverolain muutosehdotukseen selvennys uuden rakennuksen käsitteelle: rakennuksen myyntiä verotetaan myös, jos se tapahtuu ensimmäisen vuoden kuluessa käyttöönotosta. Näin ollen vaikka rakennus on jo käytössä, se katsotaan verotuksen kannalta vuodeksi uudeksi rakennukseksi. Sama koskee kunnostettua (yli 10%) rakennusta: sitä käsitellään uutena rakennuksena vuoden ajan sen jälkeen, kun se on otettu takaisin käyttöön.
Tapahtuman vaihtopaikkasäännöt
Kulttuuri-, urheilu-, koulutus-, tiede-, viihde- ja muihin vastaaviin tapahtumiin (kuten messuihin, näyttelyihin, konferensseihin) liittyviin palveluihin liittyvät erityissäännöt ovat tärkeitä tapahtumiin liittyvien palvelujen liikevaihdon paikkaa määritettäessä. Tällaiset palvelut ovat verollisia siinä maassa, jossa tapahtuma järjestetään.
Lainmuutos koskee yksityishenkilölle Internetin välityksellä tarjottavia palveluja, jolloin liikevaihdon katsotaan tapahtuneen henkilön elämässä tai asuinpaikalla, ei enää tapahtumapaikalla. Aikaisemmat säännöt olivat jo saavuttaneet ajan, sillä monet tapahtumat nykyään tapahtuvat kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Tämä muutos mahdollistaa OSS:n erityismenettelyn käytön arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksussa, mikä yksinkertaistaa verovelvollisuuden täyttämistä. Kuitenkin, jos myyjän liikevaihto yksityishenkilöille yhteisössä ei ylitä 10 000 euroa, hän voi ilmoittaa palveluiden liikevaihdon Viron liikevaihtoveroilmoituksessa.
ALV-rekisteröinnin liikevaihtorajan laskeminen
Nykyisen lain mukaan yrittäjällä ei ole velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jos hänen koko liikevaihtonsa on liikevaihtoa 0 %. Poikkeuksen muodostavat 0%-tuotteiden yhteisöliikevaihto ja palvelujen liikevaihto, joissa ulkomainen ostaja (B2B) on verovelvollinen.
Vuonna 2025 tämä sääntö yksinkertaistuu entisestään: velvollisuutta rekisteröityä verovelvolliseksi ei synny, jos yrityksen koko liikevaihto muodostuu verovapaasta liikevaihdosta ja 0%-verokannan mukaan verotettavasta liikevaihdosta, pois lukien yhteisön sisäinen tavaroiden liikevaihto.
Samalla on syytä muistaa, että tällä hetkellä rajaan lasketaan myös liikevaihto ulkomailta, mutta lainmuutoksen seurauksena vain Viron liikevaihto.
Käyttöomaisuuden myyntiä ei edelleenkään oteta huomioon rajaa laskettaessa. Poikkeuksena on kiinteä omaisuus, jonka myynti sisältyy limiittiin - riippumatta siitä, kirjataanko se kirjanpitoon käyttöomaisuushyödykkeeksi vai kiinteistösijoitukseksi.